Säiden kylmenemisellä on ainakin yksi hyvä puoli, nimittäin nyt voi taas juoda glögiä hyvällä omatunnolla. Glögi on juomana erittäin monimuotoinen, sillä se taipuu yhtä hyvin termosjuomaksi koko perheen hiihtoreissulle kuin kaveriporukan illanistujaisiin viinin korvikkeeksi. Glögin historia pohjautuu itse asiassa maustettuun viinaan, jota käytettiin Pohjoismaissa talvisaikaan kylmässä ratsastavien postimiesten ja viestinviejien lämmikkeeksi.
Glögin historia pohjautuu itse asiassa maustettuun viinaan, jota käytettiin Pohjoismaissa talvisaikaan kylmässä ratsastavien postimiesten ja viestinviejien lämmikkeeksi.
Glögi rantautui alunperin suomeen ruotsista ja glögi-nimi pohjautuu ruotsinkieliseen sanaan glögg. Glögin sukujuuret huomioon ottaen ei varmasti tule yllätyksenä, että glögi oli aikoinaan varsin suosittu varsinkin suomenruotsalaisissa piireissä, joista se sittemmin levisi 60-luvulla myös tavallisten kuolevaisten juomaksi. Nykyään glögi on vahvasti osana kaikkien suomalaisten jouluperinnettä ja juoman kysyntä räjähtää varsinkin pikkujouluaikoihin. Omistautuneimmat glögijuojat valmistavat luonnollisesti glöginsä itse ja jotkut tietenkin suvun vanhimmalle pojalle siirtyvän suvun salaisen glögireseptin mukaan. Toiset tyytyvät kaupan tai alkon tarjoamiin valmiisiin sekoituksiin, joiden tarjonta on varsinkin viime aikoina lisääntynyt ja laadukkaita vaihtehtoja alkaa olemaan runsaasti tarjolla.
Jos olet tänä vuonna päättänyt valmistaa glögisi itse löydät alla pari hyväksi todettua reseptiä:
