Old and weathered wooden box for Champagne bottles

Samppanja

7. joulukuun , 2015 / Kirjoittanut:

Viineistä puhuttaessa samppanjaa pidetään perinteisesti viineistä ylellisimpänä ja hienostuneimpana. Samppanja on varma valinta suureen juhlaan tai lahjaksi merkkipäivänä.

Samppanjan historia ulottuu aina varhaiselle keskiajalle jolloin roomalaiset alkoivat viljellä viiniä nykyisen Champagnen maakunnan alueella Koillis-Ranskassa. Alueen läheisyydestä Pariisiin johtuen Champagnen viinit alkoivat kasvattaa suosiotaan hovissa ja hienommissa aatelispiireissä. Alun perin nämä samppanjaksi kutsutut viinit olivat kevyitä, hapokkaita punaisia viinejä, eivätkä ne vielä olleet kuohuviinejä, mutta Champagnen alue vakiinnutti maineensa hovin laatuviinien tuottajana. Samppanjan juonti alkoi kasvaa Aurinkokuninkaan ja Louis XV:n hoveissa ja levisi sieltä myös Englannin hoviin. 1600-1700-lukujen taitteessa Versaillesissa harvoin enää juotiin muuta.

”Nykyiseen yleensä vaaleaan ja kuplivaan muotoonsa samppanja alkoi kehittyä 1600-luvun puolivälissä munkki Dom Pérignonin (1638-1715) toimesta.”

Nykyiseen yleensä vaaleaan ja kuplivaan muotoonsa samppanja alkoi kehittyä 1600-luvun puolivälissä munkki Dom Pérignonin (1638-1715) toimesta. Dom Pérignonia voidaankin pitää ehkä kaikkein suurimpana historiallisena samppanjavaikuttajana. Uransa aikana hän kehitti useita uusia kasvatus-, sadonkorjuu- ja puristustekniikoita joilla juoman laatua saatiin parannettua ja säilyvyyttä pidennettyä. Dom Pérignon kehitti myös menetelmiä joiden avulla tummista punaviinirypäleistä saatiin puristettua ainoastaan niiden vaalea mehu ilman, että rypäleen kuori värjäsi sen punertavaksi. Dom Pérignon oivalsi myös, että juoma kannatti pullottaa ja sulkea korkilla, näin se säilyi ja kypsyi paremmin kuin perinteisessä tynnyrissä. Pullotettaessa samppanja tosin alkoi käymään uudestaan ja viinistä tuli silloin tällöin kuohuvaa Dom Pérignonin kuitenkin koettaessa välttää ilmiötä. Uransa lopussa hän alkoi kuitenkin myös myydä kuohuvaa samppanjaa, mutta sen suosio yleistyi vasta paljon myöhemmin brittien toimesta.

Aiemmin kuohuvan samppanjan säilömisessä oli ongelmia, sillä sen ajan pullot olivat hauraita eivätkä kestäneet hiilidioksidin luomaa painetta, vaan saattoivat yllättäen räjähtää ja aiheuttaa vahinkoa. Jopa muutamia kuolemantapauksia tunnetaan. Britit onnistuivat kuitenkin kehittämään vahvemman pullon joka kesti paineen. He alkoivat myös lisäämään samppanjaan sokeria toisen käymisen käynnistämiseksi, jolloin pullossa syntyvä hiilidioksidi teki viinistä varsinaista kuohuviiniä. Menetelmää käytetään edelleen ja tunnetaan nimellä dosage. Ranskassa Louis XV salli kuohuvan samppanjan vuonna 1728 ja Nicolas Ruinart alkoi myymään sitä ensimmäisenä heti seuraavana vuonna. 1844 keksittiin pullon metallinen sidelanka ja 1884 keksittiin jäädyttää pullon kaula, jotta sinne kertynyt sakka saatiin poistettua. Näin samppanja saavutti kutakuinkin nykyisen muotonsa. Sen lisäksi solmittiin vielä sopimuksia, jotka varmistivat, että Champagne-tuotemerkkiä saa käyttää vain Champagnen maakunnassa viljellyistä ja valmistetuista kuohuviineistä, jotka täyttävät kaikki asetetut laatuvaatimukset.

Nykyään samppanja valmistetaan enimmäkseen kolmesta eri rypälelajikkeesta: valkoisesta Chardonnay-rypäleestä ja punaisista Pinot Noir- ja Pinot Meunier-rypäleistä. Jos samppanja on valmistettu ainoastaan Chardonnay-rypäleestä siitä käytetään nimitystä Blanc de Blancs ja jos se taas on valmistettu ainoastaan punaisia rypälelajikkeita käyttäen kutsutaan samppanjaa nimellä Blanc de Noirs.

 Samppanjatalot valmistavat yleensä vakiosamppanjaa joka on talon myydyin samppanja. Tämän lisäksi saatetaan hyvinä vuosina valmistaa vuosikertasamppanjaa, rosésamppanjaa tai muita erikoissamppanjoita. Vakiosamppanjaan käytetään yleensä kahta tai kolmea eri rypälettä ja noin 5-30% edellisten vuosien viineistä, niin sanottua réserveä, jotta samppanja pysyisi mahdollisimman tasalaatuisena vuodesta toiseen. Jos samppanjasta tehdään rosé lisätään siihen 8-20% punaista viiniä joka antaa samppanjalle vaaleanpunaisen värin. Kun viini on ensin puristuksen jälkeen kypsytetty tankeissa tai vanhoissa tynnyreissä ja samppanjamestari on päättänyt millaisessa suhteessa eri viinejä sekoitetaan samppanja pullotetaan ja pulloihin lisätään hiivaa ja useimmissa tapauksissa hieman sokeria. Sen jälkeen pullot suljetan tavallisella kruunukapselikorkilla ja pullot saavat kypsyä vielä vähintään 15 kuukautta, luksussamppanjat jopa useita vuosia. Pulloja käännellään, jotta toisessa käymisessä syntyvä hiivasakka valuisi kaulan pohjalle, josta se sitten saadaan poistettua nopeasti jäädyttämällä. Kaula jäädytetään nopeasti, minkä jälkeen paine työntää pulloa avattaessa sakan ulos pullosta. Tämän jälkeen pulloihin kaadetaan lisää viiniä täytteeksi ja mahdollisesti hieman sokeria, minkä jälkeen ne suljetan varsinaisella luonnonkorkilla ja metallisella sidelangalla. Sen jälkeen vakiosamppanjat saavat kypsyä kellareissa vielä muutaman kuukauden ennen kuin ne päätyvät myyntiin, vuosikerta- ja erikoissamppanjat taas jopa vuosia tai vuosikymmeniä. Kotona vakiosamppanjoita ei kannata pantata kaapin pohjalla vuosikausia, ne on tehty nautittavaksi muutaman vuoden sisällä kypsytyksestä.

Samppanjoita löytyy useita erilaisia ja maussa löytyy huikean paljon eroja. Tästä syystä samppanja ei missään nimessä ole vain aperitiiviksi soveltuva viini. Pidempään kypsyneet paahteisemmat samppanjat tai monet rosésamppanjat ovat mitä loistavimpia nautittavaksi vaikka läpi koko aterian. Kevyemmät ja sitruksisemmat samppanjat tai ultra-brut samppanjat taas sopivat hyvin merenelävien kanssa. Puolikuivat demi-sec samppanjat puolestaan sopivat jälkiruokien kumppaniksi tai samppanja-aloittelijoille, jotka eivät vielä ole tottuneet samppanjan runsaaseen hapokkuuteen. Samppanjaa löytyy varmasti lähes joka makuun, joten kannatta rohkeasti kysyä neuvoa asiantuntijalta mikäli samppanjat vielä ovat hieman tuntemattomampia itselle. Samppanjat sopivat loistavasti myös moniin cocktaileihein. Kun samppanjoiden makuun pääsee onkin enää vaikea innostua varsinkaan muista kuohuviineistä.

Alla löydät vielä pari oikein hyvää samppanjacocktailia siltä varalta, että samppanjan juominen sattuisi käymään tylsäksi.

Champagne Cocktail

Champagne Cocktail

9 cl Samppanja
1 cl Konjakki
1 kpl Sokerikuutio
2 ml Angostura
Siirry reseptin sivulle

Champagne Flamingo

Champagne Flamingo

2 cl Vodka
2 cl Campari
10 cl Samppanja
Siirry reseptin sivulle

Uusinta blogissa


Jägermeister – aka Jekku

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ja Jägermeister taitaa...

30.6.2017 / Lue lisää...

Samppanja

Viineistä puhuttaessa samppanjaa pidetään perinteisesti viineistä ylellisimpänä ja...

7.12.2015 / Lue lisää...

Glögi

Säiden kylmenemisellä on ainakin yksi hyvä puoli, nimittäin...

29.10.2015 / Lue lisää...

Tuotekategoriat


Reseptit